Digitaalisen pelaamisen ja vedonlyönnin ollessa tänään jo käytännössä jokaisen tietokoneen tai mobiililaitteen omaavan ulottuvilla, myös peliriippuvuus tai ainakin sen luoma uhka on kasvanut aivan uusiin mittoihin. ”Kasino kuin kasino, tai live casino” on jokaisen pelattavissa! Enää emme kikattele kolikkopeliautomaatin äärellä ahkerasti seisoville mummoillemme tai vaareillemme, vaan riippuvuudesta kärsivät tänään etenkin nuoremman sukupolven edustajat.
Mikä sitten on uhkapelaamisen ja etenkin vedonlyönnin aiheuttaman riippuvuuden yleisyys Euroopan tasolla ja eroaako Suomi jotenkin joukosta? Entä näyttääkö peliriippuvuuden ehkäisyyn ja ongelman parantamiseen olevat käytännöt ja tahot olevan riittävät vai pitäisikö EU-tasolla tarttua tiukempiin toimiin ilmiön hillitsemiseksi ja vedonlyöjien suojelemiseksi?
Uhkapelaamisen aiheuttama riippuvuus kasvaa kautta Euroopan
Brittiläiset ovat tunnetusti ahkeria vedonlyöjiä ja se näkyy valitettavasti myös kyseisen ajanvietteen aiheuttaman riippuvuuden tilastoissa. Uhkapelaamista lisensoivan ja sääntelevän UK Gaming Commissionin lukujen mukaan yli puolet yli 16-vuotiasiat ovat harrastaneet vedonlyöntiä viimeisen vuoden aikana ja reilut 400 000 maan kansalaista on jäänyt riippuvuuden uhreiksi, noin 2 miljoonan kävellessä veitsenterällä.
Saksassa reilu miljoona kansalaista arvioi itsensä jo kamppailevan riippuvuuden kanssa ja noin kolminkertainen määrä kansalaiskyselyyn vastanneista paljastaa kuuluvansa riskiryhmään.
Naapurimaamme Ruotsi on julkaissut tietoja, joiden perusteella on selvää, että hälyttävän suuri määrä nuoria naisia on huomannut huvipelaamisen muuttuneen riippuvuudeksi. Ruotsin terveysministeriön mukaan peräti 4 % ruotsalaisista kärsii jonkinasteisista pelaamisen aiheuttamista ongelmista, heistä yli puolet on yllättäen naisia! Emme tosin tiedä, päteekö sama myös vedonlyöntiin.
Suomen osalla ei ole juurikaan tutkittu esimerkiksi nettikasinopelien ja urheiluvedonlyönnin eroja riippuvuuden osalla. Tilastokeskus kuitenkin toteaa riippuvuusoireita olevan noin 3 %:lla kansalaisia (mukana siis myös ne, jotka eivät edes pelaa tai lyö vetoa) ja varsinaisesta riippuvuudesta kärsii noin 1,4 % suomalaisista. Heistä suurin osa on nuoria, iältään 18-24-vuotiaita, joten trendi on erityisen huolestuttava.
Miten pelaamista ja vedonlyöntiä valvotaan?
Euroopan tasolla ei oikeastaan ole yhtenäistä uhkapelialan valvontaa, ei edes EU-maiden kesken. Nettikasino voi kyllä parhaimmillaan saada toimiluvan koko EU:n alueelle, lisenssin myöntäjästä riippuen, mutta käytännössä jokainen maa valvoo maansa alueella tapahtuvaa pelaamista ja vedonlyöntiä.
Kukin maa on selvästi tiukentanut uhkapelaamisen, siten myös vedonlyönnin, säännöstelyä ja valvontaa, käsi kädessä nettipelaamisen yleistymisen ja sen lieveilmiöitten kasvamisen kanssa. Esimerkiksi Belgia on kokonaan kieltänyt uhkapelaamiseen liittyvän mainonnan niin verkossa, televisiossa kuin urheiluareenoilla.
Suomessa koko uhkapelialaa valvoo Veikkaus Oy. Se on valtion monopoli, jolla maamme on pyrkinyt sekä pitämään rahapelaamisen yksissä asiantuntevissa käsissä että parhaiten ehkäisemään peliriippuvuutta kaikissa muodoissaan, niin taloudellisessa ja sosiaalisessa mielessä kuin henkisen ja fyysisen terveyden osalla. Tällä hetkellä kaikki rahapelaamien edellyttää tunnistautumista ja henkilöllisyyden todistamista, jolla on kitketty alle 18-vuotialta pääsy kaikkiin rahalla tapahtuvan pelaamisen muotoihin.
Tulevaisuuden tarpeet uhkapelaamisen riippuvuuden ehkäisyssä ja hoidossa
Hohenheimin yliopiston Uhkapelitutkimuksen yksikön professoreitten mukaan tarvitsemme EU-tason kattavaa peliriippuvuuden ehkäisyn ja hoidon kattavien toimien tehon vertailevaa tutkimusta. Siten kävisi selvemmäksi, mitkä eri maitten tänään käyttämistä toimista ovat tuottaneet tulosta ja mitkä taas eivät. Siten resursseja voitaisiin ohjata tehokkaimpiin keinoihin ja avustusmuotoihin.
Tulisiko kuitenkin olla olemassa vaikkapa jonkinlainen koko Euroopan laajuinen uhkapelaamisen kuluttajavalituslautakunta, jolla olisi suositusten antamisen lisäksi myös toimeenpanovalta? Silloin eri maitten tilastot ja ongelmat kerääntyisivät saman tahon käsiin ja esimerkiksi lasten ja nuorten suojeluun tarvittaviin toimenpiteisiin olisi helpompi ryhtyä heti, kun niitä tulee ilmi.
Monet tahot myös ehdottavat, että nettikasinot ja muut uhkapelaamista tarjoavat joutuisivat maksamaan osan tuotostaan nimenomaan peliriippuvuuden ehkäisyyn ja siitä kärsivien auttamisen kuluihin. Onhan niillä syntyvä peliriippuvuus yhteiskunnallinen ongelma, pelkästään yksityistason lisäksi.
